Käännän kylkeä

Myönnän mun elämä heittelehtii 
En pelaa enää pelii rehtii 
Aamusin olo tuntuu tyhjältä 
Yritän unohtaa kääntäen kylkeä 

Tää tilanne ajaa mut pikkuhiljaa nurkkaan, tuntuu kuin ettei kukaan välitä että miten minulla menee.

Sain taaskin kuulla että olen säälittävä kun yritin itsemurhaa.
Uskoisin, etteivät kyseiset ymmärrä tilanteeni vakavuutta.
Saatika sitä tosiasiaa että viiltelen vain siksi kun on paha olla - parempaa selitystä en sille keksi.

Olemme olleet ystäväni kanssa puhumatta kohta jo toista viikkoa. Haluaisin toki sopia, mutten tiedä mistä aloittaisin.
Tottakai joudun taas pyytämään anteeksi sitä että viiltelen ja varmaan joudun lupaamaan etten tekisi niin - ymmärtäkää se on osa minua enkä voi asialle mitään!

Mielialani heittelehtii kokoajan.
Äsken olin iloinen ja nyt taas todella surullinen.. Niin surullinen ja masentunut etten haluaisi enää edes yrittää elää.

Yritän silti.

Anteeksi.