Baby, Please Come Back

Vaik oot kiltti ja kiva sekä kunnollinen
Ja mun tunteita kunnioitat
Haluun gansterin herkän ja vaarallisen
Jol on huonoja ideoita

Oon edelleen yrittäny että voisin Jussin kanssa sopia. Jep. Miehen, jonka takia oon ollu nyt 2vko sairaslomalla. Pää ei kestänyt sitä eroa. Koska hän jätti tekstiviestillä.
"voisitko jättää miut rauhaan?"

Myönnän tein paskasti ku äksyilin vähän väliä yms. Mutten tarkoituksella. Se ett nykyään kaikki otetaan heti niin että oon helvetin vihainen jostakin.
Riippuu kyll ihan siitä että miten ja millä tavalla luet tekstiviestisi.

Oon menny monta kertaa itteeni tässä asiassa ja nyt ihmiset voisivat pikkuhiljaa tulla vastaan näissä mun ongelmissa.
TARKOITUKSENI EI OLE OLLUT MISSÄÄN VAIHEESSA SATUTTAA.

Eniten vituttaa kaikki.
No ei ihan, vaan se ettei Jussista oo miestä puhumaan tai sanomaan kasvotusten ett "tää oli tässä".
Tämmöiset asiat siis ärsyttää ehkä kaikista eniten. Viestit ja soitot eivät auta siinä vaiheessa jos olen päättänyt että asiat sanotaan kasvotusten, eikä tekstiviestillä.

Äksyilystäni sen verran, että olin raitistumassa. Oli kamalat alkoholin himot, vitutti ku muut pysty ottaa milloin vaan mutta minä en. Pari ensimmäistä päivää olivat pahimpia.
Olin niin vihainen kuin perseeseen pantu apina. 

•*´¨`*•.¸¸.•*´¨`*•.¸¸.•*´¨`*•.¸¸.•*´¨`*•

Kerranki ollu tapahtumarikas päivä!
Piti tavata tukihenkilö klo 16 rihkamatorin ärrällä ja lähdin puol tuntii ennen skrabaa autoo. Auton ovet oliki niin jäässä ettei lukkosulakaan meinannu auttaa. Takapaksin sain auki ja mun oli pakko mentävä siitä sisään ett saan auton lämpeemään. Kuskin puoleinen ovi aukes muttei appari.

Ajoin auton kellariparkkiin jos se vaik siellä vähän sulais. Hain parkkilapun (tässä vaiheessa kuskin puoleiselle paikalle ajoi auto). Vanhempi nainen odotti että asetin parkkilapun ja sitt läimäytin oven kii että hän pääsisi ulos. Jotenki mä vaa aattelin ett "noh otan kamat sitte apparin puolelta"
Ovihan oli siis lukossa ja kun yritin avata sitä, niin se veti molemmat ovet lukkoon :'D :'D
Autoon jäi siis puhelin ja avaimet virtalukkoon.

Hetken siinä mietin ett mitäs mä nyt teen. Bongasin yhden miehen jolle selvitin tilanteeni ett pitäis soittaa äipälle. Onneks muistin numeron ulkoa ja myöhemmin siinä äitiä ootellassa käveli tuttu ohi ett sain lainattua kännykkää ja soitettua tukihenkilölle. 

Aiemmin minua auttavalta mieheltä en uskaltanut kysyä että voinko etsiä netin kautta numeron ja soittaa ku olis pitäny jo tavata. Sain kuitenkin tukihenkilööni yhteyden ja sanoin että tulee Lundin aulaan.

Puolisen tuntia jouduin odottamaan että äippä kävi avaamassa auton ovet :D onneks oli vara-avaimet :D