Epävakaa persoonallisuushäiriö, mistä se tulee? Osa 1

Eilen ryhmäterapiassa kävimme hieman läpi sitä, että mistä epävakaa persoonallisuushäiriö tulee?
Sehän on ihmisellä jo syntyessään ja muuntautuu ihmisen kasvaessa.

Sairauden puhkeamiseen liittyy monta eritekijää. Yleensä se johtuu jostain lapsuudessa tapahtuneesta traumatilanteesta.
Se voi myös johtua lapsen kasvuympäristöstä.
Joivatko vanhemmat alkoholia lapsen nähden? Olivatko he kenties ympäri päissään? Koulukiusattiinko sinua? Joutuiko jompi kumpi vanhemmistasi elämään pelossa raskauden ajan ja sen jälkeen?
Se voi johtua myös ihan pienestä asiasta. Jos esimerkiksi olet ollut autokolarissa ja siinä on vaikkapa silmälasit lentäneet tuulilasista läpi niin vain pelkkä silmälasien näkeminen saattaa johtaa paniikkikohtaukseen tiedostamatta sitä, että miksi näin tapahtuu.


Olen myös kauan jo miettinyt, että voisiko sairauteni johtua esimerkiksi siitä kun oma äitini joutui elämään pelossa raskauden ajan ja myös sen jälkeen?
Hän ajoi aina mutkan isäni asunnon ohi ja jos asunnossa ei ollut valoja, äitini tiesi ettei uskalla kotiin mennä. Hän pelkäsi, tietäen että kun isäni ei ollut kotona hän oli ryyppäämässä ja voisi vaikka humalapäissään tulla rappukäytävään huutelemaan ja tulla ovesta läpi.

Äitini joutui elämään pelossa.
Syntymäni jälkeen äitini oli hyvin kipeä, hänellä oli kohtutulehdus ja biologinen isäni huiteli missä lie. Asuimme vähän väliä Mummolassa, äidin vanhemmilla. Siitä oli apua äidilleni, sillä mummoni ei pelännyt isääni. Hän on itse rauhallisuus.

Äitini yritti muutaman kerran jopa aloittaa alusta isäni kanssa, joka kuitenkin aina johti isäni retkahtamiseen.
Silti minulla on ollut 'paras' mahdollinen lapsuus.
Koska isäni ei loppupeleissä ollut elämässäni mukana, isovanhempani eli isän vanhemmat, ketkä käyvät edelleen luonani, ottivat minut useasti yökylään taikka hoitoon.

"Vauva haistaa äidin pelon, jonka oppiminen alkaa jo ennen syntymää.
Äidin traumaattinen kokemus voi vaikuttaa lapseensa monin tavoin, vaikka kokemus olisikin sattunut ennen lapsen syntymää." - Iltalehti, 29.7.2014

"Vauvan temperamentti, tyypillinen tapa reagoida, kehittyy myös jo raskausaikana. Puolet ihmisen persoonallisuudesta on geneettistä perimää, puolet kehittyy vuosien mittaan ympäristön vaikutuksesta. Äidin tuntema kova stressi saattaa vaikuttaa syntyvän vauvan temperamenttiin. "
- Vauva, 7/2013

Näiden lainauksien ja tietojen pohjalta voin jo jonkinlaisen päätelmän tehdä siitä, että äitini kokema stressi ja pelko ovat jollain tavalla vaikuttaneet sairauteni syntyyn.
Varmaksi en uskalla vielä sanoa mitään, sillä tästä parantuminen eli oppiminen elämään kyseisen sairauden kanssa on jo pitkä taival.
Opiskelen asiaa päivittäin ja pohdin montaa eri tekijän vaikutusta sairauteeni.
Se joko selviää minulle joskus tai sitten ei koskaan.

Haluaisin todella oppia aiheesta lisää, käydä aivokäyrässä ynnä muissa testeissä että saataisiin edes jonkinlainen tolkku tähänkin hommaan.
Valitettavasti, tämä prosessi on pitkä.

Ole läsnä, elä tässä hetkessä!

Ryhmäterapiassa olemme harjoitelleet tietoisuustaitoja, näitä on todella hankala ymmärtää mutta minulle nämä asiat aukenivat edes hieman kun etsin tietoa netistä. Terapiassa saamani paperit ovat ehkä hieman sekavia ymmärtää. Materiaalin teksti on niin suppeasti kirjoitettu, että jää paljon tyhjiä aukkoja asiasta. Jotenkin tuntuu, etteivät ohjaajatkaan ole ihan kärryillä koko materiaalin sisällöstä ;__;

Koska tiedot olivat varsin tynkiä, jouduin ahmimaan lisätietoa aiheesta. Jotain hyvää siinäkin sentään oli, nyt ymmärrän tietoisuustaitojen merkityksen paremmin sekä löysin hemmetin hyvää materiaalia kuten esimerkiksi Mindfulness-videon, jota harjoitin nukkumaan mennessä :)

Kuunteluharjoitus löytyy täältä: Kehon kuuntelu iltaisin

Zen

Sitten asiaan.

Tietoisuustaito, mitä se on?

Se tarkoittaa tietoista läsnäoloa ja tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista.

Tietoisuustaitoharjoitus ei ole vain rentoutumisharjoitus, sillä eri harjoitukset vaikuttavat eri tavoin.

Harjoitusmenetelmät ovat tuhansia vuosia vanhoja.

Tietoisuustaitojen perusajatuksia on lainattu buddhalaisesta filosofiasta, se ei sisällä uskonnollista eikä hengellistä puolta. Sen tavoitteena on luoda uudenlainen suhtautuminen omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin.

Tietoisuustaidot eli mindfulness ovat nykyajan selviytymistaitoja. Ajattelumme, kokemuksemme ja käyttäytymisemme riippuu siitä, miten maailma meille näyttäytyy.

Stressi, esiintymisjännitys, vaikeat päätökset, hankalat elämäntilanteet ovat ahdistavia ja haittaavat toimintakykyä.

Elämä on täynnä ongelmia, joista ei ehkä pääse eroon, mutta niihin voi opetella suhtautumaan uudella tavalla. :)

Näiden taitojen avulla voi oppia tuntemaan paremmin itsensä, kuuntelemaan kokemuksia, lisäämään elämän laatua ja vapauttamaan luovia voimavaroja.

Mindfulness voi olla avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä. On jopa havaittu että kun taitoja harjoittaa säännöllisesti se tukee fyysistä terveyttä ja lisää vastustuskykyä. Wow! 

Myös lapset ja nuoret ovat hyötyneet harjoituksista, se on lisännyt keskittymistä asioihin, rauhoittumista ja oppimista.

OLE LÄSNÄ, ELÄ TÄSSÄ HETKESSÄ!

Koe hetki, havannoi ja hyväksy se.

 

Tietoisuustaitojen harjoittamisen kautta on mahdollista saada yhteys itseensä, omaan kehoon ja tulla TIETOISEKSI oman mielen toiminnasta. Taitoja kehitetään erilaisten harjoitusten avulla, yleisimmät ovat hengitysharjoitukset.

Toimiva tapa on yrittää harjoitella kohtaamaan ja hyväksymään oma itsensä kaikkine tunteineen, oli kyseesssä miten vaikea tuntemus tahansa.

Rauhallisena hetkenä ja paikassa on helppo kuulla itseään, kehoaan ja tuntemuksia. Kun asetut mukavasti paikalleen, voi keskittyä omaan kehoon ja siihen, miltä siellä tuntuu ja mihin tunteisiin tuntemukset liittyvät.

- Miltä oma keho tuntuu? Millaisia tunteita ja tuntemuksia siellä esiintyy?

- Onko vaikeaa pysähtyä ja olla hiljaa?

- Vaikeuttaako tunne rauhallista hengitystä?

- Mitä tapahtuu, jos suuntaat huomion kehoon ja sen tuntemuksiin?

Kehon tuntemuksia ei tarvitse torjua tai tukahduttaa, voit antaa niiden olla olemassa. Havainnot ja tuntemukset voi kirjata ylös, esimerkiksi puhelimeen, muistioon tai päiväkirjaan.

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on sekä ajankohtainen että perinteinen tapa harjoittaa tietoisuutta, huomionkiinnittämistä ja hetkessä olemista.

- Mielen tyyneys, utelias kokemuksista ja hyväksyvä havannointi ei ainoastaan alenna stressiä, vaan auttavat myös tarkkaavaisuuden hallinnassa ja tunteiden säätelyssä. On myös havaittua että luovuus ja positiivinen tuntemus lisääntyy, oppimiskyky ja muisti paranee, sosiaaliset taidot ja itsetunto vahvistuu.